lumi (subst.)

• (karkea pohjalumi) suâŋačmuõtt
• (karkea pohjalumi) čuõmârmuõtt
• (sevä, poronkantava lumi) cieʹvv
• (sataa lunta) kuâlddad
• (peittyä lumeen) kuâlddjed
• (lumeen peittynyt ajojälki) tueʹll
• (karkea pohjalumi) suâŋač
• (pysyä lumen pinnalla) cieʹvved
• (mureutua, pohjalumesta) suõŋŋâd
• (tuulen lumesta paljastama paikka) piõggpååzzstõk
• (takkala, tarttuvainen) toovâr
• (puissa, tykkylumi) uuđâs
• (paksu lumi) jõnn muõtt
• (ohut jääkuori lumen pinnalla) ǩeäʹrnn
• (nuoskalumi) njõmm
• (märkä lumi) siõbll
• (mora, jäätynyt lumen pinta) mueʹrr
• (jasa, viipymälumi tunturissa) cuõpcc
• (vetinen soselumi) såuʹll
• (umpilumi, umpihanki, umpinen) oobbâs
• (ohut, kova jääkuori lumen pinnalla, joka ei kanna ihmistä eikä poroa) spiõldâs
• (ohut viti) ainn
• (viti) võcc
• (peittyä lumeen tuiskussa) pårggjed
• muõtt
• (ensilumi) ođđmuõtt
• (kinostunut, kovahko) suʹmeâdmuõtt
• (ohuelti satanut viti, "näätäviti") nieʹttainn
• (pehmeä syyslumi) läʹbll
• (kinoslumi) suʹmeâd
• (narskuva pakkaslumi) ruäčkõk
• (polkeentunut, esim. pihalla) šâlkk