tarttua (verbi)

• (verkosta tai nuotasta) võõŋŋâd
• (kuori puuhun nila-ajan jälkeen) sõhttâd
• (nuoska esim. suksen pohjaan) njâmmjed
• (taudista) njuämmad
• (jäädä jumiin, työkalusta) äkksed
• (esim. lumi suksenpohjaan) toppred
• (ottaa kiinni jostakin) tääʹvted
• (kiinni; myös: taudista) pâššned
• tovrded
• (koukata, takertua kiinni väärään paikkaan, esim. ongenkoukusta) kuåkksed
• (kiinni) võuddâd
• (kiinni) poppeed
• (tarttua toisiinsa) tääʹvtõõttâd
• (tarttua köyteen vieri viereen (nuoraleikille ruvetessa)) tuäppõõttâd