kuâđđjed (verb)

• 1. jäädä, jäädä yli

  Källsaž da ääkkaž kuâđđje kuõhttu.

  Ukko ja muori jäivät kahden.

  Kuõđđu muu årra. Ǩiõčč, mâʹmmet liâ kåʹddpuõccu!

  Jää minu luokseni. Katso, kuinka paljon on villejä poroja!

  Ko Tuållâm luõss-šiil leäi pueʹrr ja mii kuâđđji načet teäʹǧǧ, tõn juõʹǩǩe jiõggi mieʹldd.

  Kun Tuuloman lohisaalis oli hyvä, niin mitä jäi rahaa, se jaettiin jokaiselle (sananmukaisesti: henkien mukaan).

• 2. jäädä ilman jotakin

  Mon leäm mäŋggsest kuâđđjam.

  Olen menettänyt monta läheistäni (sananmukaisesti: Olen jäänyt monest\ a.)