viirted (verb)
-
kaataa
- Son tõn kuõzzâs ij ǩirggnam viirted.
- Hän ei ehtinyt kaataa sitä kuustaan.
- Vueʹtǩǩmin pirr vääʹldet de mâŋŋa pieʹʒʒ viirtet.
- Kuloimella otetaan ympäri ja sitten kaadetaan mänty.
- Mõõni tõn muõr årra, koon piõgg leäi viirtam.
- Meni sen puun luokse, jonka tuuli oli kaatanut.
Find a problem?
If you find any bugs, please get in touch with us. Describe the problem, and tell us what web browser or mobile phone you were using, or what word you were searching for when you encountered the problem.
viirted is a possible form of ...
- viirrâd Word history → Texts →
-
- viirrâd verb Der Der/Caus verb TV Inf
- viirted Word history → Texts →
-
- viirted verb Inf